torstai 21. elokuuta 2014

Tomppeleiden valtakunta!

Keskustelin eilen vanhan tuttavani kanssa. Vuonna 1990 hänellä meni yritys konkurssiin. Hänellä oli silloin suuri myymälä eteläisessä suomessa ja yritys työllisti useita ihmisiä vuosikausia. Konkurssin tultua hän jäi velkojen ja koko tilanteen kanssa yksin. Apuja tilanteen selvittämiseen ei herunut mistään suunnasta. Tapahtuma ahdisti valtavasti psyykkisesti ja jopa fyysisesti. Tuli avioero, lapset meni vaimon mukana ja kaikkia asioita ympäröi negatiivisuus. Yhteiskunnan silmissä hänestä tuli hylkiö, epäonnistunut ja luuseri. Yhteiskunnan pohjasakkaa. Ulosotto vei ensin kaiken ja aloitti "ikuisen ahdistelun".

Jotain hänen oli kuitenkin keksittävä elääkseen. Kauppahommista löytyi leipäpuuta, mutta kaikki oli tehtävä salassa ulosotolta. Tulo ei ollut suuren suurta, mutta sillä eli ilman sosiaaliavustuksia. Siinä puuhastellessa aikaa kului noin 10 vuotta ja sitten tärppäsi, hän keksi bisneksen jolla pääsisi pinnalle ja takaisin yhteiskunnan jäseneksi sekä veronmaksajaksi. Toimintaa varten hän tarvitsi oman yrityksen sekä normaalit veronumerot sekä verorekisteriotteet.

Intoa puhkuen hän marssi paikalliseen verotoimistoon anomaan tarvittavia papereita. Vastaus oli tyly. Ei onnistu. Sinulla on täällä veroja rästissä 10 vuoden takaa ja ne on oikeuden päätöksellä perinnässä 25 vuotta, joten ne pitäisi ensin maksaa pois. Summa oli tietenkin kasvanut korkoa jo 10 vuotta, joten oli melkoisen valtava.

Ystäväni yritti kertoa kaikin konstein, että jos en pääse kunnon hankkeisiin, niin en pysty niitä ikinä maksamaan, saati edes lyhentämään. No kuten arvata saattaa, ei onnistunut. Sitten hän ehdotti, että verottaja antaisi hänelle veronumerot ikään kuin prepaidina, kuten on puhelinliittymiä. Hän maksaisi joka kuukausi tarvittavat verot etukäteen edellisessä kuussa ja verottaja pitäisi veronumerot ja rekisteriotteet voimassa. Ei onnistu, oli vastaus. Ensin pitää maksaa vanhat verot pois. No, maalaisjärkikin sen sanoo... jos ei pääse ensin hankkeeseen, on mitään veroja mahdoton maksella pois. Oli ne sitten uusia tai vanhoja. Varsinkin kun on jo aiemmin antanut ulosottoon koko omaisuuden.

Jotenkin tuntuu, että virkamiehet ja poliitikot jotka tätä maata pyörittää, elävät aivan eri maailmassa. Heilä ei ole minkäänlaista kontaktipintaa reaalimaailmaan, jossa kansa elää. On niin helppo nuijia tyhmiä päätöksiä ja tehdä järjenvastaisia ratkaisuja, kun tilille kilahtaa joka kuukausi säännöllisesti kohtuullisen kokoinen tili, joka maksetaan valtion pohjattomasta (velka)kassasta! Ja jokaisen tyhmyyden kohdalla kansa maksaa. Koko ajatelma on täysin järjenvastainen. Henkilöt jotka ovat valtion tai kuntien palkkalistoilla tekevät töitä kansalle ja kansa maksaa heidän palkan 100%! Jos nämä henkilöt työskentelisivät yksityisessä yrityksessä, niin yrityksen omistajat haluaisivat työntekijöiden tuovan rahaa taloon järkevillä päätöksillä. Valtion palkollisten ei näköjään odoteta toimivan siten, joka tuntuu mielestäni ihmeelliseltä. Tuota kun hetken ajattelen, niin tulen erittäin helposti johtopäätökseen, että en edes halua olla maksamassa noiden tomppeleiden palkkoja.

Mitä tulee aiemmin manittuun tuttavaani. Hän ei koskaan saanut verorekistereitään siihen kuntoon, että olisi voinut aloittaa normaalin liiketoiminnan. Aikaa on kulunut nyt noin 15 vuotta ja hän toimii edelleen tuolla alalla, jonka puitteissa yritti silloin päästä "kunniallisiin kirjoihin". Entinen verovelka ei ole lyhentynyt, eikä uusia verokertymiä ole tullut koko 15 vuoden aikana. Ihminen keksii keinot, kun on pakko. Vanhat 25 vuotta perinnässä olevat verot alkavat vanhentua näihin aikoihin, mutta ei hänellä ole enää aikomusta palata veronmaksajaksi. Ikää on jo sen verran, että eläke ei ehtisi kertymään, joten eläkesäästöt on hommattava itse - verovapaasti. Kuka oli voittaja tässä tapahtumaketjussa? Todella turhauttavaa, kun valtion toimesta pakotetaan kansalaiset toimimaan näin.

Hän ei halunnut jäädä ns. tuleen makaamaan ja odottelemaan, että elämä loppuu. Ja kun valtion toimesta siihen ei saanut mahdollisuutta, niin ratkaisut on haettava muita reittejä. Mahdollisuuksia on, aina! Ei siihen auta harmaan talouden torjuntajoukot, ei koskaan. Hetkellisesti voidaan joku reikä tukkia, muuta samaan aikaan fiksummat keksii monta uutta reikää. Niin se vain on, eikä siitä muuksi muutu. Kaiken lisäksi se suurin "verovapaa" raha karkaa ulkomaille suuryritysten toimesta ja aina lopullisesti. Suomessa näperrelty "pikku raha" jää suurimmaksi osaksi kiertoon ja toimii jopa elvyttävänä instrumenttinä. Päätyen lopulta, aikansa kierrettyään, veroina valtion kassaan.

Olisi kansantalodellisesti järkevämpää käyttää torjuntajoukkoihin hukkaantuva raha uusien toimintamallien kehittämiseen. Kuinka saataisiin epäonnistuneet yrittäjät helpoimin ja nopeimmin takaisin osaksi yhteiskuntaa. Nyt on lähinnä keskitytty pitämään heitä kaiken ulkopuolella, joukon hylkiöinä. Kukaan ei todennnäköisesti epäonnistu tahallaan!


Näkymättömän Kansalaisen matka jatkuu seuraavissa kirjoituksissa...






















maanantai 18. elokuuta 2014

Elämä jatkuu

Pitkästä aikaa löytyi sopiva hetki ja inspiraatio jatkaa blogin kirjoittamista. Istun junassa ja aikaa on kulutettavana useampi tunti. Kirjoittamiseen tuli alkukesästä tauko jalkapallon mm-kisojen tiimoilta, tuli katsottua melkein jokainen ottelu! Olihan se aikamoinen urakka, mutta selvisin siitä kunnialla :) Sen jälkeen olen auttanut vaimoani muuttohommissa, ollut hetken poissa suomesta ja mökkeillyt aurinkoisessa kesäkelissä... niin mukavaa. Miksi tehdä muuta kun voi grillata (mielestäni kesän paras mainosslougan)!

Kesän aikana lukemistani uutisoinneista on tietyt asiat jääneet vahvasti mieleeni. Eräitä kaikkein epäoikeudenmukaisempia ovat olleet johtavien poliitikkojen palkitseminen erilaisilla tehtävillä eu-koneistossa. Siis miten on mahdollista, että ensin hoitaa asiat suoraan sanoen "päin mäntyä" Suomessa ja siitä saa palkinnoksi työpaikan jättimäisellä palkalla, joka voi olla tasoa 15-30 tuhatta euroa kuukaudessa.


Niin kuin esim. entinen pääministeri, joka sai palkintoviran viideksi vuodeksi yli 20 tuhannen euron kuukausipalkalla ja siihen vielä päälle 3 tuhatta euroa asumistukea/kk. Siis oikeesti, missä on näiden huippupoliitikkojen moraali? Niinpä, ei heillä ole mitään moraalia, oman edun tavoittelijoita kaikki tyyni - valitettavasti. Ja kaiken kruunaa se, että jos valtioilla tai koneistoilla ei ole rahaa maksaa näitä jättimäisiä "palvelulisiä", niin toki valtiot ottaa lisää lainaa veronmaksajien piikkiin - jotta raha riittää myös heidän ylisuuriin ja ansaitsemattomiin palkkoihin! Ja samaan aikaan tarjotaan eläkeläisille peräti 7 euron korotusta kuukaudessa, ikään kuin hyvän tahdon eleenä. Luulisi hävettävän, mutta eihän nämä mitään häpeä. Uudet palkitsemiset hyvä veli-järjestöissä on jo käynnissä.

Mitenkähän ns. tavalliselle tallajaalle kävisi, jos hän hakisi asumistukea Kelalta vaikkapa 3 tuhannen euron kuukausituloilla ja perusteluna olisi se, että käyn toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa töissä? Niinpä, ei me olla samanlaisessa asemassa näiden herrojen kanssa, ei taideta olla edes samalta planeetalta, kun 20 tuhannen palkkaan täytyy erikseen maksaa asumistukea. Ja kaiken lisäksi tuo 20k€ palkka tulee eu-herroille erittäin runsain verohelpotuksin.

Sain heinä-elokuun vaihteessa loppuvuodeksi projektiluontoisen työtarjouksen, joka on noin 10 pvä/kk. Työ on urakkaluonteista myyntityötä ja päivät ovat pitkiä. Tekemistä on noin 100 tuntia/10 päivää ja sen päälle vielä liikkumista paikkakunnalta toiselle. Vastapainoksi on sitten 20 päivää vapaata, jonka vietän omassa kotimaassani poissa Suomesta.

Omia palkkakuvioita mietiskelin ja samalla mieltäni ärsytti suunnattomasti nuo edellämainitut palkintovirat kohtuuttomine etuineen. Päätin, että en ole ns. pekkaa pahempi jos haluan palkan puhtaana käteen asumislisineen päivineen. Ja sain mitä pyysin.

Ei sen puoleen, ei minulla ole Suomessa edes pankkitiliä johon palkan voisi maksaa tai edes mitään verokorttia. Tämähän on minulle ulkomaantyötä ja samat veroedut kuin entisellä pääministerillä. Miksi ei olisi? 

Kesällä sattui erikoinen tapaus, kun jouduin hommaamaan elossaolo-todistuksen henkikirjoittajalta maistraatista. Tarvitsin sen erään edesmenneen sukulaisen perunkirjoitukseen. Meitä jatkuvasti valvova koneisto ei ollut saanut minusta elonmerkkejä lähivuosina, joten se täytyi todistaa kirjallisesti. Tämä osoittaa, että olen onnistuneesti hävittänyt itseni ja kuitenkin elän ja olen keskuudessanne... vai olenko? :)


Näkymättömän Kansalaisen matka jatkuu seuraavissa kirjoituksissa...